Jos rakentaisit taloa, et alkaisi pinota tiiliä summamutikassa päällekkäin vaan tekisit ensin suunnitelman. Samalla tavalla teksti tarvitsee suunnitelman tai rakenteen, johon se perustuu. Tekstin rakenteen hahmottaminen voi auttaa sinua kirjoittamisessa, mutta ennen kaikkea rakenne auttaa lukijaa tekstin ja asian ymmärtämisessä. Valmiissa tekstissä rakenteen pitää siis olla selkeä.
Tekstin rakennetta voi tarkastella monella eri tavalla. Yksi lähestymistapa on, että kirjoitat tekstille alun, keskiosan ja lopun. Alussa johdattelet lukijan aiheeseen, keskiosassa käsittelet varsinaisen asian ja tekstin lopussa nivot asiat yhteen. Lähestymistapa toimii hyvin lyhyissä teksteissä, kuten tällaisessa blogitekstissä.
Toinen tapa tarkastella tekstin rakennetta on miettiä tekstin osien tarkoitusta. Teksti voi nimittäin olla yhdistelmä erilaisia tekstejä, kuten perustekstiä, esimerkkejä ja suoria sitaatteja. Usein varsinainen asia löytyy perustekstistä, joka voisi hyvin välittää viestin sellaisenaan ilman ylimääräisiä lisäyksiä. Esimerkeillä kuitenkin havainnollistat tekstissä käsiteltyä asiaa tai näytät, mitä tekstissä sanottu käytännössä tarkoittaa. Sitaateilla voi olla sama tarkoitus, tai ne voivat tuoda tekstiin vaikkapa uskottavuutta, jos lainaat niissä muita asiantuntijoita.
”Lainauksella tulee esimerkiksi perustella omia näkemyksiä, kritisoida toisen esittämää näkemystä tai havainnollistaa asiaa.” (Sanasto ry, sitaattioikeus)
Kolmas tapa tarkastella tekstin rakennetta ovat otsikkotasot. Valmiissa tekstissä otsikot näkyvät sisällysluettelossa, josta saakin nopeasti kuvan siitä, mitä tekstissä käsitellään ja missä laajuudessa: mitkä asiat ovat pääotsikoita ja mitkä väliotsikoita. Alustavan sisällysluettelon luonnostelu auttaa sinua tekstin rakenteen hahmottamisessa, mutta on hyvä tapa myös rajata aihetta. Luonnosvaiheessa otsikoissa voi hyvin käyttää numerointia otsikoiden hierarkian jäsentämiseen.
”Otsikoiden numerointi selventää tekstin kokonaisrakennetta, etenkin jos otsikkohierarkia on monitasoinen: pääotsikko, ensimmäisen tason väliotsikot, toisen tason väliotsikot jne.” (Kielitoimiston ohjepankki, otsikot)
Sinun kannattaa tarkastella alustavaa sisällysluetteloa kriittisesti kirjoittamisen edetessä, sillä sisällyksen avulla on usein helpompi huomata jonkin asian irrallisuus kokonaisuuteen nähden kuin tekstin lomasta. Lisäksi sisällys auttaa sinua huomaamaan, jos jokin tietty osa tekstistä saa suhteettoman paljon painoarvoa.
Lukijalle syntyy tekstin rakenteesta tiedostamattomia odotuksia. Jos käytät tekstissä esimerkkejä, lukija olettaa niiden olevan vain tukemassa varsinaisen asian käsittelyä. Jos jaat tekstin lukuihin, lukija odottaa sinun jakaneen asian järkeviksi ja melko samanlaajuisiksi kokonaisuuksiksi. Jos taas käytät tekstissä alaotsikoita ja alaotsikoiden alaotsikoita, lukija odottaa, että noudatat samaa otsikoinnin logiikkaa läpi tekstin. Sinun kannattaa huomioida nämä lukijan odotukset tekstiä kirjoittaessasi.
Tekstin tehtävä on aina välittää jokin viesti, ja siksi sisältö on tekstissä kaikkein tärkeintä. Ilman selvää rakennetta viesti voi kuitenkin hukkua tai välittyä lukijalle epämääräisenä – kuin rakennelmana, jonka tiilet on ladottu paikoilleen ilman suunnitelmaa. Kun mietit tekstisi rakenteen hyvin, teet palveluksen itsellesi ja lukijallesi, sillä hyvin rakennettua tekstiä on miellyttävä lukea, jolloin se myös tulee luetuksi.